Sinä voit lähteä Tansaniasta, mutta Tansania ei lähde sinusta
Tänään starttasi mun viimeinen viikko täällä. Oikeastaan jäljellä on enää 4 päivää, koska perjantai-aamuna mulla lähtee ensimäinen lento kohti kotia. Tuntuu haikealta. Aika on mennyt niin nopeasti! Olen uskomattoman kiitollinen tästä huikeasta kokemuksesta, jonka olen saanut kokea! Kaikki ne koulut, oppilaat, opettajat ja muut ihanat ihmiset ketkä olen saanut tavata. Auringonlaskut rannalla istuen ja kolleegan kanssa maailmaa parantaen. Tähtitaivas ja täysikuun tuoma valo. Pienten lasten suloinen nauru, jonka kuulee pihalta töistä tullessa. Ja ne pitkät ja kuoppaiset automatkat, joiden aikana olemme jakaneet toisillemme uskomattomia tarinoita. Kaikki yhdessä jaetut hetket. Ilot, surut ja kaikki siltä väliltä. Aamulenkillä Lindin rannalla auringonnousun aikaan. En olisi koskaan voinut uskoa, että niin paljon voi kokea niin lyhyessä ajassa. Olen aina ollut sitä mieltä, että ihmiskohtaamiset ovat elämän suola. Nämä ihmiset ovat opettaneet minulle niin paljon uutta
